Mitä perusverenkuva kertoo?
Perusverenkuva mittaa veren solujen määrää ja ominaisuuksia: punasoluja ja niiden hemoglobiinia, valkosoluja ja verihiutaleita. Se on yksi yleisimmistä verikokeista, koska se antaa laajan yleiskuvan monenlaisista tilanteista — anemiasta, infektioista ja tulehduksista sekä hyytymiseen liittyvistä asioista. Yksittäiset arvot kertovat kuitenkin vähän erikseen. Merkitys syntyy siitä, mitkä arvot poikkeavat samanaikaisesti ja mihin suuntaan, ja miten ne suhtautuvat aiempiin tuloksiin ja oireisiin.
Miksi hemoglobiinia ja punasolukokoa luetaan yhdessä?
Koska yhdistelmä kertoo anemian syystä. Matala hemoglobiini yhdessä pienentyneen punasolukoon kanssa viittaa tyypillisesti raudanpuutteeseen, joka on Suomessa yleisin anemian syy. Matala hemoglobiini suurentuneen solukoon kanssa viittaa puolestaan B12- tai foolihapon puutteeseen, ja se liittyy myös runsaaseen alkoholinkäyttöön. Jos solukoko on normaali, taustalla voi olla pitkäaikaissairauteen liittyvä anemia tai verenvuoto. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi verenkuvaa ei lueta arvo kerrallaan.
Onko lievästi poikkeava arvo huolestuttava?
Useimmiten ei. Viitealue on määritelty niin, että se kattaa suurimman osan terveistä ihmisistä — mutta ei kaikkia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa terveistä osuu luonnostaan rajan ulkopuolelle ilman että mitään on vialla. Rajan tuntumassa oleva arvo on siis usein merkityksetön, erityisesti jos aiemmat arvot ovat olleet samalla tasolla ja oireita ei ole. Merkittävämpiä ovat selvät poikkeamat, useiden arvojen samanaikainen poikkeama ja muutos aiempaan verrattuna. Arvion tekee lääkäri.
Vaikuttaako infektio verenkuvaan?
Vaikuttaa, ja tämä on tavallinen syy ohimeneviin poikkeamiin. Infektio nostaa tyypillisesti valkosolujen määrää, ja osa virusinfektioista voi päinvastoin laskea sitä. Myös verihiutaleiden määrä voi nousta tulehduksen yhteydessä reaktiivisesti. Tämän vuoksi verikokeita ei yleensä oteta akuutin infektion aikana, jos halutaan arvioida perustasoa, ja poikkeavat arvot kontrolloidaan usein toipumisen jälkeen. Muita ohimenevästi vaikuttavia tekijöitä ovat nestehukka, kova rasitus ja jotkin lääkkeet.
Milloin poikkeava verenkuva vaatii kiireellistä arviota?
Kun mukana on oireita, jotka kertovat elimistön sopeutumiskyvyn ylittymisestä. Selvästi matalan hemoglobiinin yhteydessä näitä ovat rintakipu, voimakas hengenahdistus, huimaus tai pyörtyminen sekä mustat tai verensekaiset ulosteet, jotka viittaavat aktiiviseen verenvuotoon. Matalan verihiutalemäärän yhteydessä huolestuttavia ovat runsaat mustelmat, nenäverenvuodot tai ihon pistemäiset verenpurkaumat. Näissä tilanteissa hakeudutaan päivystykseen, ja hätätilanteessa soitetaan 112. Ilman oireita poikkeavat arvot käydään läpi terveysasemalla kiireettömästi.