Milloin soitetaan 112 ja milloin 116 117?
Numeroon 112 soitetaan silloin, kun epäillään hengenvaaraa: puristava rintakipu, hengitysvaikeus, halvausoireet, eloton tai heräämätön henkilö, tyrehtymätön vuoto tai myrkytysepäily. Päivystysapu 116 117 on sitä varten, kun tilanne huolestuttaa mutta et tiedä, tarvitaanko päivystystä — sieltä saat arvion siitä, riittääkö kotihoito, pitääkö mennä päivystykseen vai voiko odottaa terveysaseman aukeamista. Molemmat ovat maksuttomia ja auki ympäri vuorokauden. Jos olet epävarma siitä, kumpi on oikea, soita 112: kiireellisyyden arviointi on hätäkeskuksen tehtävä eikä sinun.
Mitä hoitotakuu tarkoittaa käytännössä?
Se koskee kiireetöntä hoitoa eli uusia oireita, sairastumista, vamman tutkimusta ja pitkäaikaissairauden pahenemista — kiireelliseen hoitoon on oikeus päästä välittömästi ilman määräaikoja. Käytännössä kolme asiaa: terveysasemaan on saatava yhteys sinä arkipäivänä jona otat yhteyttä, hoidon tarve on arvioitava saman päivän aikana, ja itse hoito on järjestettävä määräajassa. Alle 23-vuotiailla määräaika on 14 vuorokautta ja muilla kolme kuukautta. Ruuhka ei ole peruste ylittää määräaikaa: jos hyvinvointialue ei pysty, sinut on ohjattava muualle palvelusetelillä tai ostopalveluna. Määräajat ovat muuttuneet useasti, joten voimassa oleva tilanne kannattaa tarkistaa ministeriön sivuilta.
Kannattaako mennä suoraan päivystykseen?
Ei yleensä ilman ohjausta. Päivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä, joten ilman ohjausta saapunut voi joutua odottamaan tuntikausia — ja osa asioista hoituisi nopeammin muualla. Poikkeus on selvä hätätilanne, jolloin soitetaan 112 eikä lähdetä itse liikkeelle. Muissa tilanteissa kannattaa soittaa ensin päivystysapuun 116 117: siellä tehdään arvio ja ohjataan päivystykseen vain jos se on tarpeen. Näin päivystykseen mennessä on myös tieto siitä, että olet tulossa ja miksi.
Mikä on työterveyshuollon rooli?
Työssä oleville se on usein nopein reitti kiireettömissä asioissa, jos sopimus kattaa sairaanhoidon. Laajuus vaihtelee merkittävästi: osalla työnantajista sopimus kattaa vain lakisääteisen ehkäisevän toiminnan eli terveystarkastukset ja työkyvyn tuen, osalla myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Laajuuden näkee työnantajalta tai suoraan työterveyshuollosta. Yksi asia jää usein huomaamatta: jaksaminen, uupumus ja mieliala kuuluvat työterveyshuollon ydinalueeseen, eikä niihin tarvita erityistä syytä tai diagnoosia — sinne voi ottaa yhteyttä pelkän väsymyksen takia.
Mitä kannattaa ottaa mukaan vastaanotolle?
Kolme asiaa nopeuttaa arviota enemmän kuin mikään muu. Ensimmäinen on ajantasainen lääkelista, myös käsikauppalääkkeet ja ravintolisät — moni oire selittyy lääkityksellä tai yhteisvaikutuksella. Toinen on tieto siitä, milloin oireet alkoivat ja miten ne ovat kehittyneet: onko tilanne pahenemassa, tasainen vai helpottumassa. Kolmas on aiemmat laboratoriovastaukset, jos niitä on, koska suunta kertoo enemmän kuin yksittäinen arvo. Jos kyse on kaatumisesta, muistista tai lapsen voinnista, mukaan kannattaa ottaa myös läheinen — hänen havaintonsa ovat usein olennaisia.