Kuinka paljon lapsen pitäisi juoda päivässä?
Tavanomainen vuorokauden nestetarve riippuu painosta: kymmenen kilon painoisella se on noin litra, ja isommilla lapsilla tarve kasvaa loivemmin painon myötä. Käytännössä terve lapsi juo tarpeensa mukaan, kun juotavaa on tarjolla, eikä millilitroja tarvitse laskea. Kuumeessa ja vatsataudissa tarve on suurempi, mutta silloinkaan tarkka määrä ei ole olennaisin asia — tärkeämpää on, että lapsi juo säännöllisesti ja että virtsaa tulee. Virtsaamisväli on käytännöllisin mittari nesteytyksen riittävyydelle kotona.
Miten vatsataudissa juotetaan?
Pieniä määriä usein. Muutama siemaus tai lusikallinen kerrallaan tiheästi pysyy huomattavasti paremmin sisällä kuin lasillinen kerralla, joka usein oksennetaan takaisin. Oksentelun jälkeen kannattaa pitää lyhyt tauko ja aloittaa sitten uudelleen pienillä määrillä — juomista ei lopeteta kokonaan. Imetystä ja pulloa jatketaan pienellä lapsella normaalisti, tiheämmin ja lyhyempinä kertoina. Apteekista saatava ripulijuomajauhe on tarkoitukseen tehty ja sisältää suolat ja sokerin oikeassa suhteessa; sen annostelusta kysytään apteekista. Erityistä ruokavaliota ei tarvita, ja ruoka palaa omaan tahtiinsa.
Sopivatko mehut ja urheilujuomat vatsatautiin?
Eivät sovi. Vahvojen mehujen, limsojen ja urheilujuomien sokeripitoisuus on liian korkea, ja se voi vetää nestettä suolen sisään ja siten pahentaa ripulia. Samasta syystä juomien laimentaminen omin päin ei ole luotettava ratkaisu. Vatsataudin nesteytykseen tarkoitettu ripulijuoma sisältää suolat ja sokerin oikeassa suhteessa, ja sitä saa apteekista. Tavallinen vesi käy pieninä määrinä, mutta pitkittyneessä ripulissa pelkkä vesi ei korvaa menetettyjä suoloja. Ripulilääkkeitä ei anneta lapsille ilman lääkärin ohjetta.
Mistä tunnistan kuivumisen?
Merkit kehittyvät järjestyksessä. Varhaisimpia ovat virtsaamisen harveneminen, jano, kuivalta tuntuva suu ja väsymys — vaipat pysyvät kuivina tavallista pidempään. Selvempiä merkkejä ovat itku ilman kyyneleitä, kuivat limakalvot ja kuopalle painuneet silmät, ja pienellä lapsella päälaen aukileen painuminen. Vakavia merkkejä ovat velttous, vaikea herätettävyys, nopea hengitys sekä viileät ja kirjavat raajat — nämä vaativat välitöntä arviota. Käytännöllisin yksittäinen mittari kotona on virtsaaminen: yli kahdeksan tuntia ilman virtsaa on syy ottaa yhteyttä.
Milloin vatsataudin kanssa pitää hakeutua arvioon?
Jos lapsi ei virtsaa noin kahdeksaan tuntiin, jos hän ei pysty juomaan lainkaan tai oksentaa jatkuvasti eikä pidä nesteitä sisällään, jos hän on veltto tai vaikeasti herätettävissä, tai jos ulosteessa on verta. Myös voimakas vatsakipu, korkea kuume tai oireiden pitkittyminen yli muutaman päivän ovat syitä ottaa yhteyttä. Alle puolen vuoden ikäisellä kynnys on erityisen matala, koska kuivuminen kehittyy tässä ikäryhmässä nopeasti. Kiireellisessä tilanteessa soitetaan 112, muuten neuvoa saa päivystysavusta numerosta 116 117 myös iltaisin ja viikonloppuisin.