Ikäryhmän unentarve, päiväunien tyypillinen määrä ja nukkumaanmenoaika sillä herätysajalla, joka teillä on käytössä.
Laskuri näyttää ikäryhmän unentarpeen ja sen, mihin aikaan nukkumaanmeno osuisi halutulla heräämisajalla.
Yleisesti käytetyt suositukset vuorokautisesta kokonaisunesta. Oma ikäryhmä korostettuna.
Unentarve vaihtelee lasten välillä selvästi, ja saman lapsen tarve muuttuu ikäkausien ja kehitysvaiheiden mukana. Siksi haarukka on leveä ja sen sisällä liikkuminen on tavallista.
Lasten univaikeudet ovat tavallisia ja useimmiten ohimeneviä. Nämä tilanteet kannattaa silti käydä läpi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.
| Havainto | Miksi se merkitsee |
|---|---|
| Kuorsaus ja hengityskatkot | Yöllinen kuorsaus, hengityskatkot tai suun kautta hengittäminen voivat kertoa hengitystien ahtaudesta — tavallisin syy lapsilla on suurentuneet nielurisat, ja tilanne on hoidettavissa |
| Päiväväsymys riittävästä unesta huolimatta | Uni voi olla katkonaista ilman että lapsi herää tietoisesti |
| Toistuva nukahtamisvaikeus | Jos iltarutiineista huolimatta nukahtaminen kestää säännöllisesti kauan |
| Levottomat jalat tai raajojen liikkeet | Voivat häiritä unta ja liittyä esimerkiksi raudanpuutteeseen |
| Voimakas uniin liittyvä ahdistus | Kun pelko tai ahdistus estää nukahtamisen toistuvasti |
Yölliset heräämiset, unissakävely ja yökauhut ovat lapsuudessa tavallisia ja menevät useimmiten ohi itsestään. Ne kannattaa mainita neuvolassa, jos ne toistuvat usein tai häiritsevät päivää — mutta ne eivät sinänsä ole merkki ongelmasta.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Kuorsaus, hengityskatkot tai jatkuva päiväväsymys ovat syitä ottaa uni puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Etsi lähin terveysasema tai neuvola.
Suositukset annetaan haarukkana, koska unentarve vaihtelee lasten välillä selvästi. Vastasyntyneellä kokonaisuni on tyypillisesti 14–17 tuntia vuorokaudessa, vauvalla 12–15, taaperolla 11–14, leikki-ikäisellä 10–13, kouluikäisellä 9–11 ja nuorella 8–10 tuntia. Päiväunet lasketaan mukaan kokonaismäärään. Haarukan sisällä liikkuminen on tavallista, eikä alarajalla pärjäävä lapsi tarvitse enempää unta vain siksi, että taulukko sallisi sen.
Päivästä, ei kellosta. Riittävästi nukkuva lapsi on päivällä pääosin virkeä, mieliala on kohtuullisen tasainen ja toiminta sujuu ikätasoisesti. Univajeen merkkejä ovat poikkeuksellinen ärtyisyys, keskittymisen vaikeus, nukahtelu päiväsaikaan sekä pienemmillä lapsilla ylivireys — väsynyt taapero ei aina vaikuta väsyneeltä vaan levottomalta. Jos päivä sujuu hyvin, tuntimäärää ei tarvitse laskea.
Useimmilla 3–5 vuoden iässä, mutta vaihtelu on suurta. Osa lapsista tarvitsee päiväunia vielä viisivuotiaana ja osa jättää ne pois jo kolmevuotiaana — kumpikaan ei ole ongelma. Luopuminen tapahtuu tavallisesti vaiheittain: ensin päiväunet jäävät väliin osana viikkoa, ja iltaisin nukahtaminen aikaistuu vastaavasti. Jos päiväunet siirtävät nukahtamista illalla myöhäiseksi, niitä voi lyhentää tai aikaistaa ennen kuin niistä luovutaan kokonaan.
Koska murrosiässä vuorokausirytmi siirtyy biologisesti myöhemmäksi: unipaine kertyy hitaammin ja nukahtaminen tapahtuu luontaisesti myöhemmin kuin lapsuudessa. Samaan aikaan koulu alkaa aikaisin, ja seurauksena on univaje, joka näkyy viikonlopun pitkinä unina. Kyse ei ole tahdon puutteesta. Käytännössä toimivat keinot ovat säännöllinen herätysaika myös vapaapäivinä, valo aamulla ja ruutujen sammuttaminen hyvissä ajoin illalla — nukkumaanmenoaikaa on vaikea aikaistaa, jos ilta on ollut virikkeellinen.
Kun uni häiritsee päivää tai kun mukana on hengitykseen liittyviä merkkejä. Kuorsaus, hengityskatkot tai suun kautta hengittäminen yöllä ovat syy ottaa asia puheeksi — lapsilla tavallisin taustasyy on suurentuneet nielurisat, ja tilanne on hoidettavissa. Samoin kannattaa mainita jatkuva päiväväsymys riittävästä yöunesta huolimatta, toistuva pitkä nukahtamisvaikeus, levottomat jalat tai voimakas uniin liittyvä ahdistus. Sen sijaan yölliset heräämiset, unissakävely ja yökauhut ovat lapsuudessa tavallisia ja menevät useimmiten ohi itsestään.
Nämä käsittelevät samaa asiaa toisesta suunnasta.