Saako rasitusvamman kanssa liikkua?
Useimmiten saa, ja hallittu kuormitus on nykyään hoidon perusta. Täydellinen lepo heikentää jännettä ja lihaksia ja pidentää toipumista, kun taas sopiva kuormitus vahvistaa kudosta. Käytännön raja on kivun voimakkuus ja käyttäytyminen: lievä kipu suorituksen aikana, noin kolme kymmenestä, on hyväksyttävää, kunhan kipu ei pahene suorituksen edetessä. Ratkaisevin mittari on kuitenkin seuraava aamu — jos olo on silloin sama tai parempi, kuormitus oli sopiva; jos huonompi, se oli liikaa. Tavoitteena ei siis ole kivuttomuus vaan oikea kuormitustaso.
Mitä eroa on kivulla joka helpottaa ja kivulla joka pahenee?
Ero on olennainen. Lämmittelyn jälkeen helpottava kipu on tyypillistä rasitusvammalle: kudos on ärtynyt, mutta verenkierron vilkastuminen ja lämpeneminen helpottavat oiretta, eikä se ole este liikkumiselle. Suorituksen edetessä pahentuva kipu on sen sijaan merkki siitä, että kuormitus ylittää kudoksen sietokyvyn juuri sillä hetkellä — silloin suoritus keskeytetään tai sitä kevennetään selvästi. Samana pysyvä kipu on välimuoto, jossa seuraavan aamun olo ratkaisee. Tämä yksinkertainen kolmijako auttaa tekemään päätöksen ilman että tarvitsee arvailla vamman tarkkaa syytä.
Mistä rasitusvammat useimmiten johtuvat?
Liian nopeasta noususta. Yleisin taustatekijä on se, että harjoittelun määrä tai teho kasvoi äkillisesti — usein innostuksesta tai tavoitteen lähestyessä. Syynä voi olla myös muutos, joka ei näy määrässä lainkaan: uusi laji, uudet kengät, eri alusta tai muuttunut tekniikka siirtävät kuormitusta uusiin kohtiin. Taustalla on sama fysiologinen ero kuin liikunnan aloittamisessa: hengitys- ja verenkiertoelimistö sopeutuu viikoissa, mutta jänteet ja luusto kuukausissa. Kunto siis nousee nopeammin kuin kudos kestää, ja noin kymmenen prosentin viikkolisäys on tahti, joka ei tavallisesti johda vammoihin.
Milloin rasitusvamma pitää tutkituttaa?
Kun mukana on löydöksiä, jotka eivät sovi tavalliseen rasitusvammaan. Näitä ovat kyvyttömyys varata painoa raajalle, nivelen lukkiutuminen tai pettäminen alta, selvä turvotus tai mustelma sekä öisin herättävä kipu — yökipu ei ole tyypillistä rasitusvammalle. Näissä tilanteissa varataan aika vastaanotolle eikä jatketa harjoittelua entisellään. Myös yli kuusi viikkoa jatkunut kipu kannattaa käydä läpi, vaikka kuormitusta olisi kevennetty: pitkittyneessä vaivassa ongelma on kudoksen kuormituskyvyssä, ja ohjattu asteittain nouseva harjoittelu auttaa enemmän kuin lisälepo.
Voiko kipulääkkeellä harjoitella?
Ei kannata, ja tämä on tärkeä ero muihin kiputiloihin. Kipu toimii rasitusvammassa mittarina, joka kertoo kudoksen sietokyvystä — kipulääke poistaa mittarin mutta ei ongelmaa, jolloin voi harjoitella yli sietokyvyn ja vamma pahenee huomaamatta. Kipulääkkeen tarkoitus on helpottaa arkea ja nukkumista, ei mahdollistaa kovempaa harjoittelua. Sama koskee kipulääkkeen ottamista ennen suoritusta ennakoivasti. Jos kipu on niin voimakasta, ettei ilman lääkettä pysty liikkumaan, kuormitus on liian suurta ja sitä pitää keventää — ei peittää. Tämä sivu ei anna kipulääkeannoksia.