suomi-bestselleritTerveyslaskurit
Riski ja seulonta

Uniapnean riskitesti

Kuorsaus, päiväväsymys ja yölliset hengityskatkot — kahdeksan kysymystä, jotka kertovat kannattaako uniapnea selvittää tarkemmin.

8 kysymystä Oire- ja taustapisteet erikseen Ei diagnoosia Ei rekisteröitymistä
Päivitetty 4. syyskuuta 2026

Kahdeksan kysymystä

Kansainvälisesti käytetty seula, joka tunnistaa uniapnean kohonneen riskin. Se ei tee diagnoosia — diagnoosi vaatii aina unirekisteröinnin.

Väsyneenä ei ajeta. Jos nukahtelet päivällä tai olet nukahtanut hetkeksi ajaessa, älä aja ennen kuin asia on selvitetty. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea, johon liittyy päiväväsymystä, vaikuttaa ajoterveyteen ja on lääkärin arvioitava asia — hoidettuna ajaminen on tavallisesti mahdollista.

Miksi uniapnea kannattaa tunnistaa

Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana toistuvasti, jolloin hengitys katkeaa tai vaimenee kymmeniksi sekunneiksi kerrallaan. Nukkuja ei useimmiten herää tietoisesti, mutta uni pirstoutuu — ja siksi oireena on väsymys eikä unettomuus.

Epäily varmistetaan yöllisellä rekisteröinnillä, joka tehdään useimmiten kotona lainattavalla laitteella terveysaseman lähetteellä. Hoito valitaan vaikeusasteen mukaan: painonhallinta, nukkumisasento, ylipainehoitolaite tai suussa pidettävä kisko. Tämä sivu ei arvioi hoidon tarvetta.

Mitä seula tunnistaa ja mitä ei

Seulan tehtävä on löytää ne, joiden kannattaa mennä tutkimuksiin. Se on tarkoituksella herkkä, mikä tarkoittaa että se antaa myös aiheettomia hälytyksiä.

OminaisuusMitä se tarkoittaa käytännössä
Herkkä seulaSuuri osa uniapneaa sairastavista saa korkeat pisteet — harvempi jää löytymättä
Epätarkka seulaMoni saa korkeat pisteet ilman uniapneaa; korkea pistemäärä ei siis tarkoita sairautta
Ei kerro vaikeusastettaHengityskatkojen määrä tunnissa selviää vain rekisteröinnillä
Ei sulje poisMatalatkin pisteet saanut voi sairastaa uniapneaa, jos oireita on
Osa pisteistä on taustatekijöitäIkä, sukupuoli ja painoindeksi kerryttävät pisteitä ilman yhtäkään oiretta

Käytännön tulkinta: jos oirepisteitä on kaksi tai enemmän — kuorsausta, väsymystä tai havaittuja hengityskatkoja — asia kannattaa ottaa puheeksi terveysasemalla riippumatta kokonaispistemäärästä. Kumppanin havainto hengityskatkoista on yksi vahvimmista yksittäisistä merkeistä.

Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.

Mistä saat arvion

Uniapnean selvittely alkaa terveysasemalta tai työterveyshuollosta lähetteellä yölliseen rekisteröintiin. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.

Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.

Usein kysyttyä

Mitä uniapnea on?

Unenaikainen hengityshäiriö, jossa ylähengitystiet ahtautuvat toistuvasti ja hengitys katkeaa tai vaimenee kymmeniksi sekunneiksi kerrallaan. Nukkuja ei useimmiten herää tietoisesti, mutta uni pirstoutuu — siksi tyypillinen oire on päiväväsymys eikä unettomuus. Vaikeusaste määritellään hengityskatkojen määrällä unituntia kohti, ja se selviää vain yöllisellä rekisteröinnillä. Hoitamattomana uniapnea kuormittaa sydäntä ja verenkiertoa ja liittyy kohonneeseen verenpaineeseen sekä rytmihäiriöihin.

Tarkoittaako korkea pistemäärä, että minulla on uniapnea?

Ei tarkoita. Seula on tarkoituksella herkkä: se pyrkii löytämään mahdollisimman monet, joilla sairaus voi olla, ja siksi se antaa myös runsaasti aiheettomia hälytyksiä. Korkea pistemäärä tarkoittaa, että tutkimus on aiheellinen — ei että sairaus on. Sama pätee toisin päin: matala pistemäärä ei sulje uniapneaa pois, jos oireita on. Diagnoosi tehdään aina unirekisteröinnin perusteella.

Miten uniapnea tutkitaan Suomessa?

Epäily varmistetaan yöllisellä rekisteröinnillä, joka tehdään useimmiten kotona lainattavalla laitteella. Tutkimukseen tarvitaan lähete, ja polku alkaa tavallisesti terveysasemalta tai työterveyshuollosta. Laite mittaa yön aikana muun muassa hengitysvirtausta, veren happikyllästeisyyttä ja liikkeitä, ja tuloksesta lasketaan hengityskatkojen määrä unituntia kohti. Vastaanotolle kannattaa ottaa mukaan kumppanin havainnot — ne ovat usein arvokkaampia kuin oma kokemus, koska yön tapahtumia ei itse havaitse.

Miten uniapneaa hoidetaan?

Hoito valitaan vaikeusasteen ja tilanteen mukaan. Lievässä uniapneassa painonhallinta, nukkumisasento, alkoholin välttäminen iltaisin ja nenän tukkoisuuden hoito voivat riittää. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa tavallisin hoito on yöllä käytettävä ylipainehoitolaite, joka pitää hengitystiet auki; vaihtoehtona osalle sopii suussa pidettävä kisko, joka siirtää alaleukaa eteenpäin. Hoidon valinta kuuluu lääkärille — tämä sivu ei arvioi hoidon tarvetta eikä suosittele laitetta.

Vaikuttaako uniapnea ajokorttiin?

Vaikuttaa, jos siihen liittyy merkittävää päiväväsymystä. Hoitamaton keskivaikea tai vaikea uniapnea yhdessä päiväväsymyksen kanssa on ajoterveyden kannalta este, ja lääkäri arvioi tilanteen — hoidettuna ja hoidon toteutuessa ajaminen on tavallisesti mahdollista, myös ammattiliikenteessä. Käytännön ohje on sama riippumatta diagnoosista: väsyneenä ei ajeta. Vireystilan laskua ei havaitse itse luotettavasti, eikä radio tai avoin ikkuna auta — vain tauko ja lyhyet päiväunet. Jos olet nukahtanut hetkeksi ajaessa, se on aina syy selvittää asia.

Liittyvät sivut

Nämä käsittelevät samaa asiaa toisesta suunnasta.

Seula
Kansainvälisesti käytetty kahdeksan kysymyksen riskiseula
Pisteet
0–2 matala · 3–4 kohtalainen · 5–8 suuri riski
Mitä se ei tee
Ei diagnoosia, ei vaikeusasteen arviota, ei hoitosuosituksia
Diagnoosi
Perustuu aina yölliseen rekisteröintiin, johon tarvitaan lähete
Julkaistu
4. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Vastaukset käsitellään selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.