suomi-bestselleritTerveyslaskurit
Riski ja seulonta

Diabetesriskitesti

Kahdeksan kysymystä ja pistemäärä, joka arvioi todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden aikana. Testi on kehitetty Suomessa.

8 kysymystä Ei verikokeita Näyttää mihin voit vaikuttaa Ei rekisteröitymistä
Päivitetty 4. syyskuuta 2026

Kahdeksan kysymystä

Testi arvioi todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se on kehitetty Suomessa ja on käytössä terveydenhuollossa ympäri maailman.

Testi arvioi riskiä sairastua — se ei kerro, onko diabetes jo olemassa. Jos sinulla on jano, runsas virtsaneritys, selittämätön laihtuminen, poikkeava väsymys tai näön hämärtyminen, hakeudu vastaanotolle riippumatta pistemäärästä. Testi ei myöskään sovi raskausdiabeteksen arviointiin.

Mistä testi on peräisin

Riskitesti kehitettiin Suomessa 2000-luvun alussa väestöaineiston pohjalta, ja se perustuu havaintoon, että tyypin 2 diabeteksen riskin voi arvioida kohtuullisen luotettavasti ilman verikokeita — pelkillä taustatiedoilla ja kahdella mitalla. Testi on sittemmin otettu käyttöön laajalti myös Suomen ulkopuolella.

Tämä sivu ei anna ruokavalio- tai liikuntaohjelmaa eikä laihdutustavoitteita. Jos pistemäärä on koholla, seuraava askel on yhteydenotto terveysasemalle tai työterveyshuoltoon — siellä mitataan verensokeri ja arvioidaan kokonaistilanne.

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota

Testin kysymyksistä neljä koskee asioita, joihin voi vaikuttaa. Näiden muuttaminen laskee sekä pistemäärää että todellista riskiä.

TekijäMiksi se on testissä
VyötärönympärysKeskivartalolle kertyvä rasva liittyy insuliiniresistenssiin vahvemmin kuin kokonaispaino. Suomessa lievästi suurentuneen vaaran raja on naisilla 80 ja miehillä 90 senttiä.
PainoindeksiPainon lasku vähentää riskiä selvästi, ja jo muutaman prosentin lasku vaikuttaa — tavoitteen ei tarvitse olla normaalipaino.
LiikuntaPuoli tuntia päivässä riittää testin kysymykseen. Vaikutus syntyy sekä liikunnan itsensä että painonhallinnan kautta.
Kasvikset, hedelmät ja marjatPäivittäinen käyttö kuvaa ruokavalion kokonaislaatua — kuidun määrä ja ruoan rakenne vaikuttavat verensokerin vaihteluun.
VerenpainelääkitysKohonnut verenpaine kulkee usein yhdessä insuliiniresistenssin kanssa; kyse ei ole lääkkeen haitasta.

Ikä ja suvun diabetes tuovat yhdessä enimmillään yhdeksän pistettä eikä niihin voi vaikuttaa. Se ei tee testistä turhaa: juuri tässä ryhmässä muihin tekijöihin vaikuttaminen tuottaa suurimman hyödyn.

Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.

Mistä saat arvion

Suurentuneella riskillä seuraava askel on verensokerin mittaus terveysasemalla tai työterveyshuollossa. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.

Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.

Usein kysyttyä

Mikä tämä testi on?

Se on Suomessa kehitetty kahdeksan kysymyksen seula, joka arvioi todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Testin idea oli aikanaan uusi: riskin voi arvioida kohtuullisen luotettavasti ilman verikokeita, pelkillä taustatiedoilla sekä painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä. Testi on sittemmin levinnyt laajalti Suomen ulkopuolelle, ja sitä käytetään terveydenhuollossa seulontavälineenä. Pistemäärä on korkeintaan 26.

Tarkoittaako korkea pistemäärä, että minulla on diabetes?

Ei tarkoita. Testi arvioi riskiä sairastua, ei sitä onko sairaus jo olemassa. Korkea pistemäärä on syy mitata verensokeri, ja matala pistemäärä ei sulje diabetesta pois — osalla sairaus todetaan ilman että pisteitä kertyisi paljon. Oireet menevät aina pistemäärän edelle: jano, runsas virtsaneritys, selittämätön laihtuminen, poikkeava väsymys tai näön hämärtyminen ovat syitä hakeutua vastaanotolle riippumatta siitä, mitä testi näyttää.

Voiko riskiä pienentää?

Voi, ja tämä on testin tärkein sanoma. Suomalaisessa tutkimuksessa, jossa suurentuneen riskin ryhmää ohjattiin elintapamuutokseen, sairastumiset vähenivät merkittävästi — ja vaikutus näkyi vielä vuosia sen jälkeen, kun ohjaus oli päättynyt. Käytännössä vaikutus tulee painonhallinnasta, liikunnasta ja ruokavalion laadusta. Painon ei tarvitse pudota normaalialueelle: jo muutaman prosentin lasku vähentää riskiä mitattavasti. Osa testin pisteistä — ikä, suku, aiemmat löydökset — ei ole muutettavissa, mutta juuri siksi muihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Miksi vyötärönympärys on mukana, jos painoindeksi jo kysytään?

Koska ne kertovat eri asian. Painoindeksi kuvaa kokonaispainoa suhteessa pituuteen, vyötärönympärys rasvan sijaintia. Keskivartalolle ja vatsaonteloon kertyvä rasva liittyy insuliiniresistenssiin vahvemmin kuin rasva muualla kehossa, ja siksi normaalipainoinenkin voi saada vyötäröstä pisteitä. Testissä käytetyt rajat ovat kansainväliset; Suomessa kliinisessä työssä käytetään myös hieman matalampia rajoja, joissa lievästi suurentuneen vaaran raja on naisilla 80 ja miehillä 90 senttiä.

Mitä teen, jos pisteitä tuli paljon?

Varaa aika terveysasemalle tai työterveyshuoltoon verensokerin mittausta varten. Testi ei korvaa verikoetta — se kertoo vain, kenen kannattaa se ottaa. Käynnillä katsotaan tavallisesti myös verenpaine ja rasva-arvot, koska ne kulkevat usein samassa seurassa. Hyvinvointialueilla on tarjolla elintapaohjausta, ja siihen pääsee tavallisesti terveysaseman kautta. Tämä sivu ei anna ruokavalio- tai liikuntaohjelmaa: yleinen ohje ei tunne sinun lähtötilannettasi, lääkityksiäsi eikä arkeasi, ja juuri se on ohjauksen tehtävä.

Liittyvät sivut

Nämä käsittelevät samaa asiaa toisesta suunnasta.

Testi
Suomessa kehitetty tyypin 2 diabeteksen riskitesti, 8 kysymystä, enintään 26 pistettä
Mitä se arvioi
Todennäköisyyttä sairastua seuraavan 10 vuoden aikana
Mitä se ei arvioi
Ei kerro, onko diabetes jo olemassa · ei sovi raskausdiabeteksen arviointiin
Seuraava askel
Suurentuneella riskillä verensokerin mittaus terveysasemalla
Julkaistu
4. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Vastaukset käsitellään selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.