Kuinka suuri osa valveillaolostasi kuluu paikallaan? Laskuri näyttää vuorokauden osina ja ehdottaa taukoajat työpäivälle — tauottaminen on oma osa-alueensa liikunnan rinnalla.
Vuorokausi osinaTaukoehdotus kellonaikoinaPisin jakso erikseenEi rekisteröitymistä
Päivitetty 4. syyskuuta 2026
Tavallinen arkipäiväsi
Arvioi, kuinka monta tuntia päivästä kuluu paikallaan istuen tai maaten valveilla ollessa. Arvio riittää — puolen tunnin tarkkuus on tarpeeksi.
t
t
t
t
min
Paikallaanolon tauottaminen on oma osa-alueensa liikkumisen suosituksessa. Se ei korvaa liikuntaa eikä liikunta korvaa sitä: pitkät yhtäjaksoiset istumisjaksot vaikuttavat aineenvaihduntaan riippumatta siitä, kuinka paljon viikossa liikkuu.
Tuloksesi
0tuntia paikallaan valveilla
—
Vuorokausi osina
Osuus koko vuorokaudesta.
Osuus valveillaoloajasta
—
Pisin yhtäjaksoinen jakso
—
Taukoehdotus työpäivälle
Miksi tauko merkitsee, vaikka liikkuisi muuten
Pitkä yhtäjaksoinen istuminen vaikuttaa aineenvaihduntaan eri tavalla kuin liikunnan puute: lihasten toiminta hiipuu, verenkierto alaraajoissa hidastuu ja verensokerin sekä rasvojen käsittely heikkenee. Tämä tapahtuu myös silloin, kun viikon liikuntamäärä on suosituksen mukainen.
Tauko ei vaadi liikuntaa. Riittää, että nousee seisomaan, kävelee muutaman minuutin tai vaihtaa asentoa — vaikutus syntyy lihastoiminnan käynnistymisestä.
Lyhyt ja usein voittaa pitkän ja harvoin. Muutaman minuutin tauko puolen tunnin tai tunnin välein on tehokkaampi kuin yksi pitkä tauko päivässä.
Seisomatyöpiste ei yksin riitä. Myös seisominen paikallaan pitkään kuormittaa; olennaista on vaihtelu asennossa.
Niska ja alaselkä hyötyvät eniten. Näyttöpäätetyön tavallisimmat vaivat liittyvät samaan asentoon jumiutumiseen, eivät työn rasittavuuteen.
Puhelin ei ole tauko. Asento on tällöin usein huonompi kuin työpisteessä, eikä lihastoiminta käynnisty.
Käytännön ohje on yksinkertainen: nouse ylös vähintään kerran tunnissa, mieluummin puolen tunnin välein. Kokouksen voi kävellä, puhelun voi puhua seisten ja vesilasin voi hakea kauempaa — tauko syntyy tavallisesti helpoiten silloin, kun se on osa jotain muuta.
Mitä tauolla tekee
Muutaman minuutin liikkeet, jotka sopivat työpisteen viereen. Näiden tarkoitus ei ole olla harjoitus vaan katkaista asento.
Liike
Miksi
Nouse seisomaan ja kävele minuutti
Käynnistää alaraajojen lihastoiminnan ja verenkierron
Ojenna selkä ja vedä lapaluita yhteen
Vastaliike eteenpäin kumartuneelle näyttöpääteasennolle
Pyöritä hartioita ja käännä niskaa rauhassa
Niska-hartiaseudun tavallisin jumi syntyy paikallaanolosta
Nouse varpaille muutaman kerran
Pohjelihakset toimivat laskimoverenkierron pumppuna
Katso kauas ikkunasta 20 sekuntia
Silmien tarkennuslihakset lepäävät; kuivasilmäisyys vähenee räpyttelyllä
Jos työhön liittyy jatkuvaa niska-, hartia- tai selkäkipua, joka ei helpota tauoilla ja asennon vaihtamisella, asia kannattaa ottaa puheeksi työterveyshuollossa — siellä arvioidaan myös työpisteen ergonomia.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Mistä saat arvion
Jatkuva niska-, hartia- tai selkäkipu, joka ei helpota tauoilla, kuuluu työterveyshuoltoon tai terveysasemalle. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.
Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.
Usein kysyttyä
Onko istuminen todella haitallista, jos liikun muuten riittävästi?
Pitkä yhtäjaksoinen paikallaanolo vaikuttaa aineenvaihduntaan itsenäisesti, myös silloin kun viikon liikuntamäärä täyttää suosituksen. Lihasten toiminta hiipuu, verenkierto alaraajoissa hidastuu ja verensokerin sekä rasvojen käsittely heikkenee. Tämä on syy siihen, miksi paikallaanolon tauottaminen on liikkumisen suosituksessa oma osa-alueensa liikunnan rinnalla. Liikunta ei siis korvaa tauottamista eikä tauottaminen liikuntaa — molempia tarvitaan, ja ne vaikuttavat eri mekanismien kautta.
Kuinka usein pitäisi nousta ylös?
Käytännön ohje on nousta vähintään kerran tunnissa, mieluummin puolen tunnin välein. Tauon ei tarvitse olla pitkä: pari minuuttia riittää, ja vaikutus syntyy lihastoiminnan käynnistymisestä eikä liikunnan määrästä. Lyhyt ja usein toistuva tauko on tehokkaampi kuin yksi pitkä tauko päivässä. Helpoin tapa saada tauot toteutumaan on sitoa ne johonkin, mikä tapahtuu joka tapauksessa — puhelut seisten, vesilasi kauempaa, kokoukset kävellen.
Ratkaiseeko seisomatyöpiste ongelman?
Ei yksin. Seisominen paikallaan pitkään kuormittaa sekin, erityisesti alaselkää ja alaraajojen laskimoverenkiertoa, eikä pelkkä asennon vaihtaminen istumasta seisomaan tuo kaikkia hyötyjä. Olennaista on vaihtelu: sähköpöytä on hyödyllinen juuri siksi, että sen avulla asentoa voi vaihdella pitkin päivää. Paras yhdistelmä on vuorotella istumista ja seisomista ja lisäksi liikkua välillä — pelkkä seisominen ei ole tauko sen enempää kuin pelkkä istuminenkaan.
Auttaako puhelimen selaaminen taukona?
Ei juuri. Asento on puhelinta katsottaessa usein huonompi kuin työpisteessä — niska taipuu eteen ja hartiat pyöristyvät — eikä lihastoiminta käynnisty, koska keho pysyy paikallaan. Tauon idea on nimenomaan asennon katkaiseminen ja liikkeelle lähteminen. Jos tauko kuluu istuen puhelinta selaten, se tuottaa henkistä irtiottoa mutta ei sitä fysiologista vaikutusta, jonka vuoksi tauottamista suositellaan.
Milloin niska- tai selkäkipu kannattaa selvittää?
Kun kipu on jatkuvaa eikä helpota tauoilla ja asennon vaihtamisella, kun se toistuu samanlaisena viikosta toiseen tai kun siihen liittyy puutumista, voimattomuutta tai säteilyä käsiin tai jalkoihin. Silloin asia kannattaa ottaa puheeksi työterveyshuollossa tai terveysasemalla — työterveyshuollossa voidaan arvioida myös työpisteen ergonomia, mikä on usein tehokkaampi ratkaisu kuin yksittäiset liikkeet. Äkillinen voimakas selkäkipu, johon liittyy virtsaamisvaikeuksia tai jalkojen tuntopuutoksia, on syy hakeutua arvioon viipymättä.
Paikallaanolon tunnit yhteensä ja niiden osuus valveillaoloajasta
Suositus
Aikuisten liikkumisen suosituksessa paikallaanolon tauottaminen on oma osa-alueensa
Taukoehdotus
45 tai 60 minuutin välein sen mukaan, kuinka pitkiä yhtäjaksoiset jaksot ovat
Mitä ei tehdä
Ei kuntoutusohjelmaa, ei kipujen arviointia, ei ergonomiasuosituksia yksittäiselle työpisteelle
Julkaistu
4. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Laskenta tapahtuu selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.