Pituus ja paino riittävät. Laskuri näyttää Mostellerin kaavan tuloksen, kolmen muun kaavan vertailun ja suhteen laboratorioiden vakioarvoon 1,73 m².
Kehon pinta-ala lasketaan näistä kahdesta. Sukupuolta tai ikää kaavat eivät käytä.
neljän yleisimmän kaavan väli samoilla mitoilla
| Kaava | Pinta-ala |
|---|---|
| Mosteller (1987) | — |
| Du Bois (1916) | — |
| Haycock (1978) | — |
| Gehan & George (1970) | — |
Kehon pinta-ala on painoa parempi mitta silloin, kun jokin elimistön toiminta skaalautuu ihmisen kokoon eikä pelkkään massaan. Suomalaisessa terveydenhuollossa se tulee vastaan lähinnä näissä yhteyksissä:
| Käyttö | Miksi pinta-ala eikä paino |
|---|---|
| Munuaisten toiminta | Laboratorio ilmoittaa laskennallisen suodosnopeuden vakiopinta-alaa 1,73 m² kohti, jotta eri kokoisten ihmisten tulokset ovat vertailukelpoisia. |
| Solunsalpaajahoito | Osa sytostaattiannoksista määritetään pinta-alan mukaan. Annoksen laskee ja tarkistaa hoitava yksikkö — ei potilas eikä verkkolaskuri. |
| Sydämen toiminta | Minuuttitilavuus suhteutetaan pinta-alaan, jolloin puhutaan sydänindeksistä. |
| Neste- ja ravitsemushoito | Osa laskentakaavoista, erityisesti lapsilla ja palovammoissa, käyttää pinta-alaa painon sijaan. |
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Kaikki nykyiset kaavat on johdettu mittaamalla ihmisiä ja sovittamalla käyrä tuloksiin. Otokset ja aikakaudet ovat eri, joten samoilla mitoilla tulokset eroavat tyypillisesti muutaman prosentin verran.
| Kaava | Muoto |
|---|---|
| Mosteller (1987) | neliöjuuri (pituus × paino ÷ 3600) — yleisimmin käytetty, koska sen voi laskea päässä |
| Du Bois (1916) | 0,007184 × pituus0,725 × paino0,425 — vanhin, yhä laajassa käytössä |
| Haycock (1978) | 0,024265 × pituus0,3964 × paino0,5378 — kehitettiin lapsille ja vastasyntyneille |
| Gehan & George (1970) | 0,0235 × pituus0,42246 × paino0,51456 — laajasta aineistosta johdettu |
Tämä sivu näyttää päälukuna Mostellerin tuloksen, koska se on kliinisessä käytössä yleisin. Muut kolme näkyvät tuloksen yhteydessä vertailuksi.
Jos luku liittyy hoitoosi tai laboratoriotulokseesi, tulkinnan tekee hoitava lääkäri. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.
Se on kliininen apusuure, ei terveysmittari. Laboratorio suhteuttaa laskennallisen munuaisten suodosnopeuden vakiopinta-alaan, osa solunsalpaajahoidon annoksista määritetään pinta-alan mukaan, sydämen minuuttitilavuus ilmoitetaan pinta-alaan suhteutettuna sydänindeksinä, ja lasten neste- ja ravitsemushoidon kaavoissa se esiintyy painon rinnalla. Terveellä ihmisellä luvulla ei tee arjessa mitään — se ei kerro rasvasta, kunnosta eikä riskistä.
Se on sopimuksenvarainen vakioarvo, johon munuaisten laskennallinen suodosnopeus suhteutetaan, jotta eri kokoisten ihmisten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Luku on peräisin 1920-luvun aineistosta arviona nuoren aikuisen keskimääräisestä pinta-alasta, eikä se vastaa nykyväestön keskiarvoa erityisen hyvin. Vakio on silti säilynyt, koska viitearvot ja hoitokäytännöt on rakennettu sen varaan. Jos oma pinta-alasi poikkeaa siitä selvästi, se on tulkinnassa hyvä tietää — mutta tulkinnan tekee hoitava lääkäri.
Koska jokainen on sovitettu eri aineistoon. Du Bois johdettiin 1916 hyvin pienestä otoksesta, Gehan ja George 1970 selvästi laajemmasta, Haycock 1978 erityisesti lapsia varten ja Mosteller 1987 tarkoituksella niin yksinkertaiseksi, että sen voi laskea päässä. Erot samoilla mitoilla ovat tyypillisesti muutaman prosentin luokkaa. Laskuri näyttää tämän vaihteluvälin ja sen prosenttiosuuden, jotta hajonnan suuruuden näkee itse.
Et. Vaikka osa annoksista määritetään pinta-alan mukaan, annoksen laskee ja tarkistaa aina hoitava yksikkö: siihen vaikuttavat munuaisten ja maksan toiminta, muut lääkkeet, aiemmat hoitojaksot, verikokeet ja hoidon vaihe. Lisäksi hoitopaikat voivat käyttää eri kaavaa kuin tämä sivu, jolloin sama potilas saa hieman eri pinta-alan. Jos annos mietityttää, kysy hoitavalta yksiköltä — sieltä saa myös perustelun sille, mihin lukuun annos perustuu.
Kummallakin on merkitystä, mutta ei yhtä paljon. Kaavojen eksponentit ovat molemmilla alle yhden, mikä tarkoittaa että pinta-ala kasvaa hitaammin kuin paino tai pituus: kaksinkertainen paino ei kaksinkertaista pinta-alaa. Mostellerin kaavassa pituus ja paino painavat yhtä paljon, koska molemmat ovat neliöjuuren alla; muissa kaavoissa painon eksponentti on hieman pienempi kuin pituuden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkä ja hoikka ihminen voi saada saman pinta-alan kuin lyhyt ja painavampi.
Nämä käsittelevät samaa asiaa toisesta suunnasta.