Kaksi kilometriä reipasta kävelyä, kello ja syke maalissa. Laskuri arvioi hapenottokyvyn ja vertaa sitä oman ikäryhmäsi tyypilliseen alueeseen.
Suomessa kehitetty testiEi maksimiponnistustaIkäryhmän vertailuEi rekisteröitymistä
Päivitetty 4. syyskuuta 2026
Testin tulokset
Kävele kaksi kilometriä tasaisella alustalla niin reippaasti kuin jaksat tasaisella vauhdilla. Mittaa aika ja syke heti maalissa.
min
s
/min
v
kg
cm
Testi on tarkoitettu terveille 20–65-vuotiaille. Älä tee testiä, jos sinulla on kuumetta tai infektio, tuore vamma, hoitamaton verenpainetauti tai sydänsairaus, tai jos rasituksessa on ilmennyt rintakipua, poikkeavaa hengenahdistusta tai huimausta. Keskeytä kävely heti, jos näitä oireita ilmaantuu. Beetasalpaaja ja muut sykettä hidastavat lääkkeet tekevät tuloksesta epäluotettavan.
Tuloksesi
0ml/kg/min
—
MatalaKeskitasoKorkea
2030405060
Kävelyvauhti
—
Ikäryhmäsi vertailualue
—
Näin testi tehdään oikein
Kahden kilometrin kävelytesti on Suomessa kehitetty kuntotesti, jota käytetään laajasti työterveyshuollossa ja liikuntaneuvonnassa. Sen etu on turvallisuus: kävely ei vaadi maksimaalista ponnistusta, mutta antaa silti arvion hapenottokyvystä.
1
Valitse tasainen kahden kilometrin reittiJuoksurata tai tasainen kevyen liikenteen väylä. Mäet, sora ja lumi vääristävät tulosta.
2
Lämmittele muutama minuuttiRauhallista kävelyä ennen testin aloitusta. Vältä raskasta liikuntaa testipäivänä ennen testiä.
3
Kävele reippaasti ja tasaisestiNiin lujaa kuin jaksat pitää saman vauhdin koko matkan — ei juoksua, ei loppukiriä. Vauhdin pitää olla sellainen, että syke nousee selvästi.
4
Mittaa syke heti maalissaSykemittarilla tai laskemalla lyönnit 15 sekunnin ajan ja kertomalla neljällä. Syke laskee nopeasti, joten mittaus tehdään heti.
5
Toista testi samalla tavallaSama reitti, sama vuorokaudenaika ja sama mittaustapa. Muutos kertoo enemmän kuin yksittäinen tulos.
Tämä sivu laskee arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä testin julkaistuilla kaavoilla. Virallisen kuntoindeksin, jossa tulos suhteutetaan saman ikäisten ja samaa sukupuolta olevien keskiarvoon, laskee testin kehittäneen UKK-instituutin oma työkalu.
Hapenottokyvyn viitealueet
Yleisesti käytetyt kestävyyskunnon luokat maksimaaliselle hapenottokyvylle. Arvot laskevat iän myötä, joten vertailu tehdään aina oman ikäryhmän sisällä. Laskennan jälkeen oma luokkasi näkyy korostettuna.
Luokka
Mitä se tarkoittaa
Selvästi keskitasoa matalampi
Arki rasittaa tavallista enemmän; pienikin säännöllinen liikunta nostaa tasoa nopeasti
Hieman keskitasoa matalampi
Tavallinen lähtötaso liikuntaa aloittavalla
Keskitasoa
Vastaa ikäryhmän tyypillistä tasoa
Keskitasoa parempi
Säännöllinen kestävyysharjoittelu näkyy tuloksessa
Selvästi keskitasoa parempi
Hyvä kestävyyskunto omassa ikäryhmässä
Hapenottokyky laskee iän myötä keskimäärin noin prosentin vuodessa 30 ikävuoden jälkeen, mutta säännöllinen kestävyysharjoittelu hidastaa laskua selvästi. Käytännön merkitys näkyy arjessa: portaat, kauppakassit ja pitkä kävely tuntuvat kevyemmiltä, kun hapenottokyky on hyvä.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Mistä saat arvion
Jos rasituksessa on ilmennyt rintakipua, hengenahdistusta tai huimausta, kunnon arviointi ja harjoittelun aloitus kuuluvat lääkärille. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.
Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.
Usein kysyttyä
Mikä kahden kilometrin kävelytesti on?
Se on Suomessa kehitetty kuntotesti, jossa kävellään kaksi kilometriä tasaisella alustalla niin reippaasti kuin pystyy tasaisella vauhdilla. Ajan, maalisykkeen, iän ja painoindeksin perusteella arvioidaan maksimaalinen hapenottokyky. Testiä käytetään laajasti työterveyshuollossa ja liikuntaneuvonnassa, koska se ei vaadi maksimaalista ponnistusta eikä erikoisvälineitä — sykemittari tai kello riittää. Juokseminen tekee tuloksesta pätemättömän: kaava on johdettu kävelysuorituksesta.
Kuinka tarkka arvio on?
Ryhmätasolla hyvä, yksilötasolla suuntaa antava. Kaavat on johdettu suurehkosta suomalaisesta aineistosta, mutta yksittäisen ihmisen kohdalla poikkeama laboratoriomittaukseen voi olla useita yksiköitä. Tarkkuutta heikentävät erityisesti liian rauhallinen vauhti, epätasainen tahti, mäkinen reitti sekä sykemittauksen viive maalissa. Tarkkuus on myös heikoin ääripäissä: hyvin hyväkuntoisella kävely ei kuormita riittävästi, jolloin testi aliarvioi kuntoa. Seurannassa arvo on silti käyttökelpoinen, kun testi toistetaan samalla tavalla.
Mikä on hyvä hapenottokyky?
Vertailu tehdään aina oman ikäryhmän ja sukupuolen sisällä, koska hapenottokyky laskee iän myötä keskimäärin noin prosentin vuodessa kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen. Neljäkymppisellä naisella tyypillinen alue on suunnilleen 29–35 ja miehellä 36–43 millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Käytännön merkitys näkyy arjessa ennen kuin se näkyy urheilusuorituksissa: portaat, kauppakassit ja pitkä kävely tuntuvat kevyemmiltä. Matalasta lähtötasosta nousu on nopeinta — juuri siksi testin toistaminen muutaman kuukauden päästä on motivoivaa.
Miksi beetasalpaaja pilaa tuloksen?
Koska kaavassa maalisyke on yksi neljästä muuttujasta. Beetasalpaaja ja monet muut sykettä hidastavat lääkkeet laskevat rasitussykettä kymmeniä lyöntejä, jolloin kaava tulkitsee saman suorituksen kevyemmäksi kuin se oli ja antaa liian korkean arvion hapenottokyvystä. Sama koskee tilanteita, joissa syke ei jostain muusta syystä nouse odotetusti. Jos käytät tällaista lääkitystä, kävelyaika sinänsä on käyttökelpoinen seurantamittari — sen muutos kertoo kunnon kehityksestä, vaikka laskettu hapenottokyky ei olisi luotettava.
Kenelle testi ei sovi?
Testiä ei tehdä kuumeisena tai infektion aikana, tuoreen vamman kanssa, hoitamattoman verenpainetaudin tai sydänsairauden kanssa eikä silloin, jos rasituksessa on ilmennyt rintakipua, poikkeavaa hengenahdistusta, huimausta tai rytmihäiriön tunnetta. Näissä tilanteissa harjoittelun aloitus ja kunnon arviointi kuuluvat lääkärille. Testi on validoitu 20–65-vuotiaille terveille aikuisille; tämän ikähaarukan ulkopuolella kaavan tarkkuutta ei ole varmistettu, ja siksi laskuri ei laske tulosta muille ikäryhmille. Keskeytä kävely heti, jos oireita ilmaantuu — testin arvo ei ole minkään oireen arvoinen.
Testin julkaistut kaavat: aika, maalisyke, ikä ja painoindeksi
Kohderyhmä
Terveet 20–65-vuotiaat — muille tarkkuutta ei ole varmistettu
Kuntoindeksi
Virallisen kuntoindeksin laskee testin kehittäneen laitoksen oma työkalu
Julkaistu
4. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Laskenta tapahtuu selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.