Mitkä ovat sokerirasituskokeen raja-arvot raskausaikana?
Suomessa käytettävät raja-arvot ovat paastoarvo 5,3 mmol/l, yhden tunnin arvo 10,0 mmol/l ja kahden tunnin arvo 8,6 mmol/l. Raskausdiabetes todetaan, jos yksikin näistä on raja-arvon tasolla tai sen yli — kokeessa ei siis tarvita kolmea poikkeavaa arvoa. Jos useampi arvo on poikkeava, tilanne on tavallisesti vaikea-asteisempi ja se huomioidaan hoidon suunnittelussa. Raskausajan raja-arvot ovat tiukemmat kuin raskauden ulkopuolella, koska tavoitteena on suojata myös sikiön kasvua: samat lukemat eivät tarkoita synnytyksen jälkeen samaa asiaa.
Milloin koe tehdään?
Pääsääntöisesti raskausviikoilla 24–28, jolloin istukan hormonien aiheuttama insuliiniresistenssi on jo voimistunut. Jos sairastumisriskin arvioidaan olevan suuri, koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16 — tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi korkea painoindeksi ennen raskautta, aiempi raskausdiabetes, munasarjojen monirakkulatauti, sokerin esiintyminen virtsassa raskauden alussa tai tyypin 2 diabetes lähisuvussa. Jos varhainen koe on normaali, se uusitaan tavallisesti vielä viikoilla 24–28: normaali varhainen tulos ei siis päätä seurantaa. Poikkeavaa sokerirasitusta ei sen sijaan uusita, vaan hoito aloitetaan tuloksen perusteella.
Onko raskausdiabetes minun syytäni?
Ei ole. Raskausdiabeteksen taustalla on istukan tuottamien hormonien aiheuttama insuliiniresistenssi, joka koskee kaikkia raskaana olevia — kyse on siitä, pystyykö haima vastaamaan siihen riittävällä insuliinintuotannolla. Osalla ei pysty, ja siihen vaikuttavat myös perimä ja tekijät, joihin ei voi vaikuttaa. Painonhallinta, liikunta ja ruokavalio vähentävät riskiä, mutta raskausdiabetes voi tulla myös normaalipainoiselle ja terveellisesti syövälle. Diagnoosi ei siis tarkoita, että olisit tehnyt jotain väärin — se tarkoittaa, että seurantaa ja tukea tarvitaan raskauden loppuajan.
Miten raskausdiabetesta hoidetaan?
Hoidon perusta on ruokavalio ja liikunta, ja suurin osa hoituu näillä ilman lääkitystä. Neuvolasta saa ohjauksen sekä verensokerimittarin kotiseurantaa varten, ja mittausten perusteella nähdään, riittääkö ruokavaliohoito. Liikunnan vaikutus on nopea: aterian jälkeinen kävely laskee verensokeria mitattavasti ja on yksi tehokkaimmista yksittäisistä keinoista. Jos tavoitearvot eivät toteudu, käytetään lääkitystä, joka on raskausaikana turvallinen vaihtoehto — sen tarve ei tarkoita epäonnistumista ruokavaliossa vaan sitä, kuinka voimakkaasti istukan hormonit vaikuttavat. Tämä sivu ei anna ruokavalio-ohjelmaa eikä hiilihydraattimääriä; ne käydään läpi neuvolassa.
Mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen?
Raskausdiabetes päättyy synnytykseen, ja verensokeriarvot palautuvat useimmilla normaaleiksi. Se kertoo kuitenkin kohonneesta riskistä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, joten seuranta jatkuu — ja juuri tämä osa jää helposti tekemättä. Sokerirasituskoe uusitaan lääkehoitoa saaneille noin 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä ja muille noin vuoden kuluttua. Sen jälkeen seurantaväli sovitaan yksilöllisesti sen mukaan, millaisia arvot ovat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raskausdiabetes kannattaa muistaa mainita myöhemmin terveydenhuollossa, vaikka raskaudesta olisi vuosia.