Suositus on vähintään 500 grammaa kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä — noin 5–6 kourallista. Laskuri näyttää, mistä sinun määräsi kertyy ja mitä puuttuu.
Suositus 500 gKourallisinaPeruna ei mukanaEi rekisteröitymistä
Päivitetty 4. syyskuuta 2026
Tavallinen päiväsi
Suositus on vähintään 500 grammaa kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä — noin 5–6 kourallista. Peruna ei sisälly tähän.
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
Määrä on vähimmäismäärä, ei tavoite jonka ylittäminen olisi haitallista. Suomalaisista harva yltää siihen, ja jo pienempikin määrä on selvästi parempi kuin ei mitään — hyöty kasvaa tasaisesti määrän myötä.
Tuloksesi
—g päivässä
—
Mistä määrä kertyy
Suhde suositukseen
—
Kourallisina
—
Suurimmat lähteesi
Näistä määrä kertyy nyt eniten.
Miksi määrä merkitsee
Kasvisten, marjojen ja hedelmien runsas käyttö liittyy pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Vaikutus ei tule yksittäisestä ainesosasta vaan kokonaisuudesta: kuidusta, vitamiineista, kivennäisaineista ja siitä, mitä ne syrjäyttävät lautaselta.
Monipuolisuus merkitsee. Eri värit sisältävät eri yhdisteitä, joten vaihtelu on hyödyllisempää kuin yhden lajin runsas käyttö.
Pakaste on tuoreen veroinen. Pakastemarjat ja -kasvikset säilyttävät ravintoaineensa hyvin ja ovat Suomessa käytännöllisin tapa ympäri vuoden.
Peruna ei kuulu mukaan. Se lasketaan Suomessa hiilihydraattilähteisiin viljojen tapaan, ei kasviksiin.
Mehu ei korvaa kokonaista. Mehusta puuttuu kuitu, eikä se kylläistä samalla tavalla — täysmehua lasketaan mukaan enintään yksi lasillinen.
Palkokasvit tuovat lisäksi proteiinia. Pavut, herneet ja linssit lasketaan mukaan ja korvaavat samalla osan lihasta.
Käytännön keino määrän nostamiseen on lisätä kasviksia siihen ruokaan, jota jo syö, sen sijaan että söisi niitä erikseen: kourallinen pakastekasviksia keittoon, marjoja puuroon tai salaattia lämpimän ruoan rinnalle. Tämä sivu ei anna ruokavalio-ohjelmaa eikä ateriasuunnitelmaa.
Käytetyt annoskoot
Yksi annos vastaa suunnilleen kourallista. Suositus 500 g tarkoittaa noin 5–6 annosta päivässä.
Ryhmä
Arvio annosta kohti
Salaatti tai raaste
noin 100 g
Lämpimät kasvikset
noin 100 g
Hedelmä, keskikokoinen
noin 120 g
Marjat, desilitra
noin 70 g
Palkokasvit, desilitra
noin 80 g
Peruna ei sisälly suositukseen, koska se lasketaan Suomessa hiilihydraattilähteisiin. Täysmehua lasketaan mukaan enintään yksi lasillinen päivässä, koska siitä puuttuu kuitu.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Mistä saat arvion
Ravitsemusohjausta saa terveysasemalta ja työterveyshuollosta. Etsi lähin terveysasema.
Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.
Usein kysyttyä
Kuinka paljon kasviksia pitäisi syödä?
Suositus on vähintään 500 grammaa kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä, mikä vastaa noin viittä tai kuutta kourallista. Käytännöllinen tapa hahmottaa määrä on ajatella sitä annoksina: yksi salaattiannos tai lämmin kasvisannos on noin sata grammaa, keskikokoinen hedelmä noin 120 grammaa ja desilitra marjoja noin 70 grammaa. Suositus on vähimmäismäärä eikä tavoite, jonka ylittäminen olisi haitallista. Suomalaisista harva yltää siihen, mutta hyöty kasvaa tasaisesti määrän myötä — ensimmäiset lisätyt annokset ovat arvokkaimmat.
Lasketaanko peruna mukaan?
Ei lasketa. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa peruna kuuluu hiilihydraattilähteisiin viljavalmisteiden tapaan, ei kasviksiin. Tämä on tavallinen sekaannuksen aihe, koska peruna on kasvis arkikielessä. Sama koskee muita tärkkelyspitoisia juureksia vain osittain — porkkana, lanttu ja nauris lasketaan kasviksiin. Palkokasvit eli pavut, herneet ja linssit lasketaan mukaan, ja ne tuovat samalla proteiinia ja runsaasti kuitua, joten ne korvaavat osan lihasta.
Ovatko pakastekasvikset yhtä hyviä kuin tuoreet?
Ovat, ja monessa tapauksessa jopa parempia. Pakastettavat kasvikset ja marjat käsitellään tavallisesti pian poiminnan jälkeen, jolloin ravintoaineet säilyvät hyvin — kun taas pitkään kuljetettu ja varastoitu tuore tuote menettää osan niistä. Suomen oloissa pakasteet ovat myös käytännöllisin tapa syödä marjoja ympäri vuoden, ja ne ovat tavallisesti edullisempia kuin tuoreet talvella. Käytännön kannalta olennaisinta on, että pakaste on aina saatavilla eikä se pilaannu jääkaapissa — se madaltaa kynnystä lisätä kasviksia ruokaan.
Korvaako mehu hedelmän?
Ei korvaa. Mehusta puuttuu kuitu, joka on merkittävä osa hedelmien ja marjojen hyötyä, eikä mehu kylläistä samalla tavalla kuin kokonainen hedelmä. Lisäksi mehun sokeri imeytyy nopeammin. Täysmehua voi laskea mukaan enintään yhden lasillisen päivässä, ja sokerilla makeutetut mehujuomat eivät kuulu mukaan lainkaan. Smoothie on välimuoto: jos se on tehty kokonaisista hedelmistä ja marjoista, kuitu on tallella, mutta sekin kylläistää heikommin kuin syöty hedelmä.
Miten määrää saa käytännössä nostettua?
Tehokkainta on lisätä kasviksia siihen ruokaan, jota jo syö, sen sijaan että söisi niitä erikseen. Kourallinen pakastekasviksia keittoon, pastakastikkeeseen tai laatikkoruokaan nostaa määrää huomaamatta. Marjoja puuroon tai jogurttiin on yksi annos aamiaisella. Salaatti lämpimän ruoan rinnalle lounaalla ja päivällisellä tuo kaksi annosta. Näillä kolmella tavalla ollaan jo lähellä suositusta ilman erillistä kasvisateriaa. Erillinen suunnitelma on vaikeampi ylläpitää kuin pieni lisäys jokaiseen ruokaan.
Vähintään 500 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä — noin 5–6 annosta
Rajaus
Peruna ei sisälly; täysmehua enintään yksi lasillinen päivässä
Annoskoot
Salaatti ja lämmin kasvisannos 100 g · hedelmä 120 g · marjat 1 dl 70 g · palkokasvit 1 dl 80 g
Mitä ei tehdä
Ei ruokavalio-ohjelmaa, ei ateriasuunnitelmaa
Julkaistu
4. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Laskenta tapahtuu selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.