Mitä syöpiä Suomessa seulotaan?
Kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluu kolme syöpää. Rintasyövän seulontaan kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein, kohdunkaulan syövän seulontaan 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein — osalla hyvinvointialueista myös 25-vuotiaat — ja suolistosyövän seulontaan miehet ja naiset kahden vuoden välein. Suolistosyövän seulonta käynnistyi koko maassa vuonna 2022 ja laajenee ikäluokka kerrallaan: täydessä laajuudessaan vuonna 2031 se koskee 56–74-vuotiaita. Tämän vuoksi kutsuvuodet vaihtelevat vielä alueittain, ja oman ikäryhmän voi tarkistaa hyvinvointialueen sivuilta. Kaikki seulonnat ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia.
Pitääkö seulontaan varata aika itse?
Ei tarvitse. Kutsu tulee automaattisesti kotiin väestötietojen perusteella, ja rintasyövän sekä kohdunkaulan syövän seulonnan kutsussa on valmis aika ja paikka — jos aika ei sovi, sen voi vaihtaa. Suolistosyövän seulonnassa kutsun mukana tulee välineistö, jolla näyte otetaan itse kotona ja lähetetään postitse. Jos kuulut kohderyhmään etkä ole saanut kutsua, kannattaa ottaa yhteys oman hyvinvointialueen seulontapalveluun: kutsu voi jäädä tulematta esimerkiksi äskettäisen muuton yhteydessä tai jos sinulla on turvakielto, jolloin kutsua ei voida lähettää automaattisesti.
Miksi eturauhassyöpää ei seulota?
Koska seulontaohjelmaan otetaan vain tutkimuksia, joissa hyöty on osoitettu haittoja suuremmaksi väestötasolla — eikä PSA-testi täytä tätä ehtoa. Testin keskeinen ongelma on se, ettei se erottele riittävän hyvin hitaasti eteneviä ja vaarattomia syöpiä nopeasti etenevistä ja vaarallisista. Seurauksena olisi merkittävää ylidiagnostiikkaa: löydettäisiin ja hoidettaisiin syöpiä, jotka eivät olisi koskaan aiheuttaneet oireita, ja hoidoista voi seurata pysyviä elämänlaatuun vaikuttavia haittoja. Suomessa tutkitaan parhaillaan uusia menetelmiä, joissa yhdistetään useampi testi. PSA-testistä ja omista oireista voi aina keskustella vastaanotolla.
Mitä ylidiagnostiikka tarkoittaa?
Sitä, että seulonta löytää muutoksia, jotka eivät olisi koskaan aiheuttaneet oireita eivätkä lyhentäneet elinaikaa. Ongelma on siinä, ettei näitä voi jälkikäteen erottaa vaarallisista löydöksistä, joten ne tutkitaan ja hoidetaan — ja hoidosta voi seurata haittoja ihmiselle, joka ei olisi tarvinnut hoitoa lainkaan. Tämä on seulonnan todellinen ja tunnustettu haitta, ja se on syy siihen, miksi ohjelmaan otetaan vain harvoja tutkimuksia. Sama koskee aiheettomia hälytyksiä: osa seulotuista päätyy jatkotutkimuksiin, joissa ei lopulta löydy mitään. Se on ohjelman odotettu osa eikä virhe, mutta se aiheuttaa huolta ja kuormitusta.
Voiko seulontaan luottaa, jos tulos on normaali?
Normaali tulos on rauhoittava mutta ei takuu. Seulonta ei löydä kaikkea: osa syövistä kehittyy seulontakertojen välissä, ja osa jää menetelmän ulottumattomiin. Tämän vuoksi oireita ei koskaan jätetä selvittämättä sillä perusteella, että edellinen seulonta oli normaali. Jos huomaat muutoksen rinnassa, verta ulosteessa, poikkeavaa verenvuotoa tai muun selvittämättömän oireen, ota yhteys vastaanotolle riippumatta siitä milloin viimeksi kävit seulonnassa tai kuulutko seulontaikään lainkaan. Seulonta on tarkoitettu oireettomille — oireiden selvittäminen on kokonaan eri prosessi ja se etenee nopeammin.