Merkittävä osa eteisvärinöistä on oireettomia, ja rytmihäiriö moninkertaistaa aivoinfarktin riskin. Pulssin tunnusteleminen ei vaadi mitään välineitä — se kertoo rytmin säännöllisyyden.
rintakipua tai puristusta rinnassa · voimakasta hengenahdistusta · pyörtyminen tai tajunnan menetys · halvausoireita: suupielen roikkuminen, toisen käden voimattomuus tai puheen puuroutuminen. Halvausoireet ovat erityisen merkityksellisiä eteisvärinän yhteydessä, koska rytmihäiriö moninkertaistaa aivoinfarktin riskin.
Havaintosi
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja se voi olla täysin oireeton. Pulssin tunnusteleminen on ainoa keino, joka on kaikkien käytettävissä.
Tuloksesi
0merkittyä havaintoa
—
Merkitsemäsi havainnot
Miten pulssia tunnustellaan
Pulssin tunnusteleminen on yksinkertaista, se ei vaadi mitään välineitä, ja se on ainoa eteisvärinän havaitsemiskeino joka on kaikkien käytettävissä. Tässä ei mitata sykettä vaan sen säännöllisyyttä.
Aseta kaksi sormea ranteen peukalon puolelle. Älä käytä peukaloa, koska siinä on oma syke, joka sekoittaa tuntemusta.
Tunnustele vähintään puoli minuuttia. Lyhyt tunnustelu ei riitä: epäsäännöllisyys huomataan vasta useamman lyönnin aikana.
Kuuntele rytmiä, älä nopeutta. Säännöllinen pulssi kulkee tasaisesti kuin metronomi. Eteisvärinässä väli vaihtelee jatkuvasti eikä siinä ole toistuvaa kaavaa.
Yksittäiset lisälyönnit ovat tavallisia. Muuten säännöllisessä rytmissä esiintyvä yksittäinen ylimääräinen lyönti tai tauko on tavallinen eikä yleensä merkityksellinen — eteisvärinässä epäsäännöllisyys on jatkuvaa.
Tarkista useampana päivänä. Kohtauksittaisessa eteisvärinässä pulssi voi olla välillä täysin säännöllinen.
Monissa älykelloissa ja sykemittareissa on eteisvärinän tunnistus. Ne voivat herättää epäilyn, mutta ne eivät tee diagnoosia — eteisvärinä varmistetaan aina sydänfilmillä. Laitteen antama hälytys on syy varata aika, ei syy huolestua tai jättää asiaa sikseen. Samoin laitteen normaali tulos ei sulje pois kohtauksittaista eteisvärinää.
Miksi eteisvärinä kannattaa löytää
Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen rytmihäiriö, mutta se moninkertaistaa aivoinfarktin riskin. Kun eteiset eivät supistu kunnolla, veri hidastuu ja hyytymä voi päästä syntymään — ja kulkeutua aivoihin.
Asia
Mitä siitä tiedetään
Aivoinfarktin riski
Selvästi suurentunut hoitamattomana — tämä on tärkein syy löytää ja hoitaa eteisvärinä
Oireettomuus
Merkittävä osa eteisvärinöistä on oireettomia ja löytyy sattumalta tai pulssia tunnustelemalla
Hoito
Riskiä vähennetään veren hyytymistä estävällä lääkityksellä, jonka tarpeen arvioi lääkäri kokonaisriskin perusteella
Aspiriini
Ei ole riittävä hoito eteisvärinän aivoinfarktiriskiin — tämä on tavallinen väärinkäsitys
Taustatekijät
Kohonnut verenpaine, ikä, ylipaino, uniapnea, runsas alkoholinkäyttö ja kilpirauhasen liikatoiminta
Eteisvärinä todetaan sydänfilmillä. Jos rytmihäiriö on kohtauksittainen eikä näy vastaanotolla, käytetään pidempiaikaista rekisteröintiä. Tämä sivu ei tee diagnoosia eikä ota kantaa lääkitykseen — hyytymisenestohoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 7. syyskuuta 2026.
Mistä saat arvion
Epäsäännöllinen pulssi varmistetaan sydänfilmillä terveysasemalla. Halvausoireiden yhteydessä 112.
Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.
Usein kysyttyä
Miten eteisvärinän tunnistaa pulssista?
Aseta kaksi sormea ranteen peukalon puolelle — älä käytä peukaloa, koska siinä on oma syke. Tunnustele vähintään puoli minuuttia ja kiinnitä huomiota rytmiin, ei nopeuteen. Säännöllinen pulssi kulkee tasaisesti kuin metronomi, kun taas eteisvärinässä lyöntien väli vaihtelee jatkuvasti eikä siinä ole toistuvaa kaavaa. Yksittäiset ylimääräiset lyönnit tai tauot muuten säännöllisessä rytmissä ovat tavallisia eivätkä yleensä merkityksellisiä — eteisvärinässä epäsäännöllisyys on jatkuvaa. Koska kohtauksittainen eteisvärinä on tavallinen, pulssi kannattaa tarkistaa useampana päivänä: se voi olla välillä täysin säännöllinen.
Miksi eteisvärinä on tärkeä löytää?
Koska se monincertaistaa aivoinfarktin riskin hoitamattomana. Kun eteiset eivät supistu kunnolla, veren virtaus hidastuu ja hyytymä voi päästä syntymään — ja kulkeutua aivoihin. Eteisvärinä itsessään ei ole hengenvaarallinen rytmihäiriö, ja moni elää sen kanssa hyvin, mutta juuri aivoinfarktin riskin vuoksi sen löytäminen ja hoitaminen on merkityksellistä. Riskiä vähennetään veren hyytymistä estävällä lääkityksellä, jonka tarpeen arvioi lääkäri kokonaisriskin perusteella. Aspiriini ei ole tähän riittävä hoito — tämä on tavallinen ja merkityksellinen väärinkäsitys.
Voiko eteisvärinä olla oireeton?
Voi, ja merkittävä osa eteisvärinöistä on juuri sellaisia. Ne löytyvät sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä, pulssia tunnustelemalla tai älylaitteen hälytyksen perusteella. Kun oireita on, tavallisimmat ovat sydämentykytys, poikkeuksellinen väsymys, suorituskyvyn lasku ja hengenahdistus. Iäkkäillä oire voi olla pelkkä väsymys tai heikentynyt suorituskyky ilman tykytystä lainkaan. Tämän vuoksi pulssin tunnusteleminen silloin tällöin on hyödyllistä erityisesti silloin, kun taustalla on kohonnut verenpaine tai ikää on kertynyt — sen voi tehdä esimerkiksi verenpaineen mittaamisen yhteydessä.
Riittääkö älykellon hälytys diagnoosiin?
Ei riitä. Monissa älykelloissa ja sykemittareissa on eteisvärinän tunnistus, ja ne voivat aivan aiheellisesti herättää epäilyn — mutta diagnoosi tehdään aina sydänfilmillä. Laitteen antama hälytys on siis syy varata aika vastaanotolle, ei syy huolestua eikä syy jättää asiaa sikseen. Yhtä tärkeää on toinen suunta: laitteen normaali tulos ei sulje pois kohtauksittaista eteisvärinää, joka voi esiintyä vain ajoittain. Jos oireita on, ne selvitetään riippumatta siitä mitä laite näyttää. Jos rytmihäiriö ei näy vastaanotolla otetussa sydänfilmissä, käytetään pidempiaikaista rekisteröintiä.
Mitkä tekijät altistavat eteisvärinälle?
Tavallisin taustatekijä on kohonnut verenpaine, ja toinen merkittävä on ikä: eteisvärinän yleisyys kasvaa selvästi iän myötä. Muita tunnettuja tekijöitä ovat ylipaino, uniapnea, runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhasen liikatoiminta sekä sydämen läppäviat ja sepelvaltimotauti. Osa näistä on hoidettavissa, ja niiden hoito voi vähentää rytmihäiriökohtausten esiintymistä — erityisesti verenpaineen hoito, painonhallinta, alkoholin vähentäminen ja uniapnean hoito. Tämä on yksi syy siihen, miksi eteisvärinän toteamisen yhteydessä käydään läpi myös taustatekijät eikä pelkästään rytmi.
Sydänfilmi; kohtauksittaisessa muodossa pidempiaikainen rekisteröinti
Mitä ei tehdä
Ei diagnoosia, ei kannanottoa hyytymisenestohoitoon
Julkaistu
7. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Laskenta tapahtuu selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.