Mikä on normaali syke levossa? Laskuri huomioi kestävyysharjoittelun, sykettä hidastavan lääkityksen ja epäsäännöllisen pulssin — ja kertoo, milloin luku kannattaa tarkistuttaa.
Tavanomainen 50–80 /minUrheilu ja lääkitys huomioidaanRytmin merkitysEi rekisteröitymistä
Päivitetty 4. syyskuuta 2026
Leposykkeesi
Leposyke mitataan levossa istuen tai maaten, mieluiten aamulla heräämisen jälkeen ennen ylösnousua. Tunnustele pulssia ranteesta minuutin ajan tai käytä sykemittaria.
/min
v
Nämä muuttavat sitä, miten lukua tulkitaan.
Epäsäännöllinen pulssi kannattaa aina tarkistuttaa. Eteisvärinä on Suomessa yleinen ja usein oireeton rytmihäiriö, joka löytyy tavallisesti juuri pulssia tunnustelemalla. Sen toteaminen vaatii sydänfilmin — laskuri ei voi tunnistaa rytmihäiriötä.
Tuloksesi
—lyöntiä minuutissa
—
HidasTavanomainenNopea
406080100120
Tavanomainen vaihteluväli
50–80 /min
Sykealueet harjoitteluun
—
Mikä leposykkeeseen vaikuttaa
Mitä leposyke kertoo
Leposyke kuvaa sitä, kuinka monta kertaa sydän lyö minuutissa levossa. Aikuisilla se on tavallisesti noin 50–80 lyöntiä minuutissa, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta — oma tavanomainen taso on hyödyllisempi tieto kuin väestön keskiarvo.
Kestävyysharjoittelu laskee leposykettä. Harjoitelleella se voi olla 40–50 ilman että kyse on sairaudesta; sydämen isku kerrallaan on tehokkaampi.
Muutos merkitsee enemmän kuin yksittäinen luku. Jos oma taso on noussut selvästi ilman selvää syytä, se on kiinnostavampi havainto kuin se, mihin luku osuu taulukossa.
Monet arkiset asiat nostavat sykettä. Kahvi, stressi, univaje, kuume, nestehukka, kipu ja jotkin lääkkeet.
Lääkitys voi hidastaa sykettä tarkoituksella. Osa verenpaine- ja sydänlääkkeistä laskee sykettä — silloin matala luku on hoidon vaikutusta.
Syke ei korvaa verenpaineen mittausta. Ne ovat eri asioita: syke kertoo lyöntitiheydestä, verenpaine paineesta verisuonissa.
Pulssia tunnusteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös rytmiin. Säännöllinen pulssi tuntuu tasaisena, kun taas epäsäännöllisessä lyöntien väli vaihtelee ja väliin voi jäädä taukoja. Epäsäännöllisyys on syy käydä tarkistuttamassa rytmi, vaikka syke olisi tavanomaisella alueella.
Viitealueet aikuisella
Rajat ovat suuntaa antavia. Tulkinta riippuu aina oireista, kunnosta ja lääkityksestä — sama luku tarkoittaa eri asiaa eri ihmisillä.
Alue
Leposyke
Hidas (bradykardia)
alle 50 /min
Tavanomainen
50–80 /min
Tavanomaisen yläpuolella
81–100 /min
Nopea (takykardia)
yli 100 /min
Alle 50 lyöntiä minuutissa on kestävyysurheilijalla ja sykettä hidastavaa lääkitystä käyttävällä odotettavaa eikä sinänsä huolestuttavaa. Oireeton hidas syke ja oireinen hidas syke ovat eri asioita — ratkaisevaa on, liittyykö siihen huimausta, väsymystä tai pyörtymistä.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Mistä saat arvion
Epäsäännöllinen pulssi tai oireileva syke kuuluvat terveysasemalle — sydänfilmi otetaan siellä. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.
Hakee terveysasemat, lääkäriasemat ja sairaalat 8 km säteellä kartan keskipisteestä.
Usein kysyttyä
Mikä on normaali leposyke?
Aikuisilla leposyke on tavallisesti noin 50–80 lyöntiä minuutissa, ja yli sadan lyönnin sykettä levossa kutsutaan takykardiaksi ja alle viidenkymmenen bradykardiaksi. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta: kestävyyslajia harjoittelevalla leposyke voi olla 40–50 ilman että kyse on sairaudesta, koska harjoitellut sydän pumppaa enemmän verta yhdellä lyönnillä. Käytännössä oma tavanomainen taso on hyödyllisempi vertailukohta kuin väestön keskiarvo — selvä muutos omasta tasosta ilman selvää syytä on kiinnostavampi havainto kuin se, mihin luku osuu taulukossa.
Miten leposyke mitataan oikein?
Vertailukelpoisin lukema saadaan aamulla heräämisen jälkeen ennen ylösnousua, koska silloin kahvi, liikunta ja päivän rasitukset eivät ole vielä vaikuttaneet. Tunnustele pulssia ranteesta peukalon puolelta kahdella sormella — ei peukalolla, jossa tuntuu oma pulssi — ja laske lyönnit minuutin ajan. Puolen minuutin laskeminen ja kertominen kahdella toimii, mutta täysi minuutti on tarkempi ja antaa samalla mahdollisuuden havaita, onko rytmi säännöllinen. Muutamana peräkkäisenä aamuna mitattu keskiarvo kertoo enemmän kuin yksi mittaus.
Mitä epäsäännöllinen pulssi tarkoittaa?
Se voi olla merkki rytmihäiriöstä, ja tavallisin niistä on eteisvärinä. Säännöllinen pulssi tuntuu tasaisena, kun taas epäsäännöllisessä lyöntien väli vaihtelee ja väliin voi jäädä taukoja. Eteisvärinä on Suomessa yleinen ja usein täysin oireeton, joten se löytyy tyypillisesti juuri pulssia tunnustelemalla tai sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä. Toteaminen vaatii sydänfilmin, jonka saa terveysasemalta. Selvittäminen on aiheellista siksi, että hoitamaton eteisvärinä lisää aivoverenkiertohäiriön riskiä — ja tämä riski on hoidettavissa. Yksittäiset lisälyönnit ovat sen sijaan tavallisia ja useimmiten vaarattomia.
Milloin sykkeen takia pitää hakeutua hoitoon?
Kiireellisesti silloin, kun poikkeavaan sykkeeseen liittyy oireita: voimakas rintakipu, hengenahdistus levossa, pyörtyminen tai voimakas huimaus. Näissä tilanteissa soitetaan 112. Kiireettömämmin terveysasemalle kannattaa ottaa yhteys, jos leposyke on toistuvasti yli sadan ilman selvää syytä, jos hidas syke oireilee väsymyksenä tai huimauksena, tai jos pulssi tuntuu epäsäännölliseltä. Iltaisin ja viikonloppuisin neuvoa saa päivystysavusta numerosta 116 117.
Laskeeko liikunta leposykettä?
Kyllä, ja tämä on yksi selvimmistä kuntoutumisen merkeistä. Säännöllinen kestävyysharjoittelu vahvistaa sydänlihasta niin, että se pumppaa enemmän verta yhdellä lyönnillä — jolloin sama verimäärä saadaan kierrätettyä harvemmilla lyönneillä. Muutos tapahtuu viikkojen ja kuukausien kuluessa, tyypillisesti muutamalla lyönnillä, ja se näkyy aamulla mitatussa leposykkeessä. Tästä syystä leposykkeen seuraaminen on yksinkertainen tapa havaita kunnon kehittymistä ilman testejä. Huomaa kuitenkin, että myös univaje, sairastuminen ja liiallinen harjoittelu nostavat leposykettä — nouseva trendi harjoittelujaksolla voi kertoa palautumisen puutteesta.
Laskuri ei tunnista rytmihäiriötä — sen toteaminen vaatii sydänfilmin
Mitä ei tehdä
Ei diagnoosia, ei lääkitysohjeita, ei rytmihäiriön arviota
Julkaistu
4. syyskuuta 2026
Seuraava tarkistus
maaliskuussa 2027
Tietosi
Laskenta tapahtuu selaimessa. Mitään ei lähetetä eikä tallenneta.
Huomio. Tämä työkalu on tiedoksi eikä korvaa vastaanottokäyntiä, diagnoosia tai hoitoa. Tulos on tilastollinen arvio eikä kuvaa yksilöllistä terveydentilaasi. Lue myös lääketieteellinen vastuuvapaus.