Anna kaksi arvoa kolmesta — matka, aika tai vauhti — niin laskuri laskee kolmannen sekä väliajat ja arvion muille matkoille.
Anna kaksi arvoa, niin laskuri laskee kolmannen.
Tasaisella vauhdilla juostuna.
Arvio muille matkoille perustuu kestävyyssuoritusten yleiseen säännönmukaisuuteen: kun matka kaksinkertaistuu, aika kasvaa hieman yli kaksinkertaiseksi. Se toimii kohtuullisen hyvin lähimatkoilla mutta huonommin, mitä kauemmas alkuperäisestä matkasta mennään.
Mitä eri minuuttivauhdit tarkoittavat käytännössä. Taulukko auttaa hahmottamaan, kuinka pieni vauhtiero muuttaa loppuaikaa pitkillä matkoilla.
| Vauhti | 10 km | Puolimaraton | Maraton |
|---|---|---|---|
| 4.00 min/km | 40.00 | 1.24.24 | 2.48.47 |
| 4.30 min/km | 45.00 | 1.34.57 | 3.09.53 |
| 5.00 min/km | 50.00 | 1.45.29 | 3.30.59 |
| 5.30 min/km | 55.00 | 1.56.02 | 3.52.04 |
| 6.00 min/km | 1.00.00 | 2.06.35 | 4.13.10 |
| 7.00 min/km | 1.10.00 | 2.27.41 | 4.55.22 |
Puolimaraton on 21,0975 kilometriä ja maraton 42,195 kilometriä. Puolen minuutin ero kilometrivauhdissa tarkoittaa maratonilla noin kahtakymmentä minuuttia loppuajassa — siksi tasainen vauhti alusta asti kannattaa.
Sisältö tarkistettu viimeksi: 4. syyskuuta 2026.
Jatkuva kipu juoksun jälkeen tai kuormituksessa pahentuva vaiva kuuluu fysioterapeutin tai lääkärin arvioon. Etsi lähin terveysasema tai lääkäriasema.
Vauhti kertoo, kuinka kauan yhteen kilometriin menee, ja nopeus sen, kuinka monta kilometriä tunnissa kertyy. Juoksussa käytetään Suomessa lähes aina minuuttivauhtia kilometriä kohti, koska se on helppo tarkistaa kesken suorituksen ja koska pienet erot näkyvät siinä selvemmin. Pyöräilyssä ja hiihdossa taas puhutaan yleensä kilometreistä tunnissa. Sama suoritus voidaan ilmaista kummalla tahansa: viiden minuutin kilometrivauhti on 12 km/h.
Se perustuu havaintoon, että matkan kaksinkertaistuessa aika kasvaa hieman yli kaksinkertaiseksi. Lähimatkoilla tämä osuu tyypillisesti hyvin: kymmenen kilometrin ajasta laskettu puolimaratoniaika on useimmiten lähellä totuutta. Mitä kauemmas alkuperäisestä matkasta mennään, sitä karkeampi arvio on — ja kaikkein tärkein oletus on, että matkalle on harjoiteltu. Viiden kilometrin ajasta laskettu maratoniaika kertoo lähinnä nopeuspotentiaalista; toteutuminen edellyttää pitkiä lenkkejä, joita lyhyt matka ei mittaa lainkaan.
Tavallisin syy on liian kova alku. Ensimmäiset kilometrit tuntuvat kevyiltä, ja muutaman sekunnin ylivauhti kilometriä kohti maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti loppupuolella. Toinen syy on olosuhteet: mäet, vastatuuli, pehmeä alusta ja lämpötila vaikuttavat enemmän kuin useimmat arvioivat. Suomessa talvi tuo oman lisänsä — liukkaus ja lumi voivat hidastaa minuutin tai enemmän kilometriltä, eikä se ole merkki kunnon heikkenemisestä.
Sellainen, jolla pystyy puhumaan lyhyin lausein. Tämä puhetesti on käyttökelpoisempi kuin mikään minuuttiluku, koska sopiva vauhti riippuu kunnosta, iästä ja päivästä. Käytännössä useimmat aloittavat liian kovaa: kestävyyskunto kehittyy parhaiten rauhallisilla lenkeillä, ja kova vauhti joka kerralla johtaa väsymykseen ja rasitusvammoihin ennen kuin se johtaa tuloksiin. Kävelyn ja juoksun vuorottelu on aloittelijalle usein turvallisin tapa aloittaa, ja siitä siirrytään yhtäjaksoiseen juoksuun asteittain.
Yleinen nyrkkisääntö on korkeintaan noin kymmenen prosentin lisäys viikossa, eikä lisäystä tehdä joka viikko — kevyempi viikko kolmen tai neljän viikon välein kuuluu asiaan. Rasitusvammat syntyvät lähes aina liian nopeasta kuormituksen kasvusta, eivät yksittäisistä kovista harjoituksista. Kipu, joka jatkuu juoksun jälkeen, pahenee kuormituksessa tai muuttaa juoksutyyliä, on syy pitää tauko ja tarvittaessa käydä fysioterapeutin tai lääkärin arviossa. Tämä laskuri ei anna harjoitusohjelmaa — se muuntaa vain matkan, ajan ja vauhdin välillä.
Nämä käsittelevät samaa asiaa toisesta suunnasta.